Tutkitaan Vardø-Renøysund Rannikkolinnoituksen rauniota.

Renøysundin rannikkolinnoitus (viralliselta nimeltään Heeresküstenbatterie HKB 1./448 Vardø-Renøysund) oli Saksan maavoimien (Heer) alainen rannikkopatteri, jolla oli ratkaiseva rooli Kirkkoniemen (Kirkenes) itäpuolisen merialueen puolustuksessa toisen maailmansodan aikana. Sotahistorialliset arkistot ja paikalliset lähteet, kuten Krigskart.no sekä Kystfort-foorumi, kertovat linnoituksen vaiheista seuraavaa. PERUSTAMINEN: Patteri perustettiin heinäkuussa 1941, pian sen jälkeen kun Saksa oli aloittanut hyökkäyksensä Neuvostoliittoon (Operaatio Barbarossa) PÄÄASEISTUS: Linnoitus oli varustettu neljällä 10,5 cm rannikkotykillä. Tykit olivat saksalaisten sotasaalista Ranskasta (10,5 cm SKK331(f)) tai Puolasta (K13(p)), ja niiden kantama oli noin 12 kilometriä. TEHTÄVÄ: Tykkien tehtävänä oli suojata Paatsjoen vuonon (Bøkfjorden) suuta ja estää Neuvostoliiton laivaston sekä liittoutuneiden sukellusveneiden pääsy Kirkkoniemeen, joka oli saksalaisille elintärkeä huoltosatama ja Petsamon nikkelikuljetusten solmukohta. NIMISOTKU: Vardø-Renøysund linnoituksen virallinen nimi Vardø-Renøysund aiheuttaa usein sekaannusta, sillä Vardø (Vuoreija) sijaitsee Varangin vuonon pohjoispuolella kaukana Renøysundista. Nimi johtuu saksalaisten militäärihallinnollisesta jaosta. Patteri kuului alun perin Vardøstä käsin johdettuun tykistöosastoon (Artillerie-Unterabschnitt Vardö), vaikka itse tykit sijoitettiin Renøysundin Ytter-Skageniin suojaamaan Kirkkoniemeä. VETÄYTYMINEN JA TUHO: Syksyllä 1944 Kun Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen (Petsamon–Kirkkoniemen operaatio) lokakuussa 1944, saksalaiset joutuivat perääntymään ja soveltamaan poltetun maan taktiikkaa. SIIRTO LOPPUKESÄSTÄ 1944: Juuri ennen vetäytymistä patteri siirrettiin strategisesti etelämmäksi lähelle Venäjän rajaa, Kuningas Oscarin kappelin (Kong Oscars kapell) alueelle Grense Jakobselviin. RÄJÄYTYS: Lokakuussa 1944 saksalaisjoukot räjäyttivät tykit ja asemat vetäytyessään, jotta ne eivät päätyisi etenevän puna-armeijan käsiin. LINNOITUS NYKYÄÄN: Vaikka tykit vietiin ja itse Vardøn kylä poltettiin sodan loppuvaiheessa, alueella on säilynyt runsaasti konkreettisia jälkiä linnoituksesta. Norjan digitaalisesta museosta, Digitalt Museumista, löytyy kuvamateriaalia alueen historiallisista kohteista. MAASTOSSA ON YHÄ NÄHTÄVISSÄ: Komentobunkkeri (Leitstand) Ytter-Skagenissa, josta käsin tulta ohjattiin. Tykkien alustat ja betoniasemat, joiden perustukset ovat edelleen ehjiä. Juoksuhaudat ja tiet, jotka saksalaiset rakennuttivat suurelta osin pakkotyövoimalla ja sotavangeilla. MUUTA: Saattaa sisältää asia virheitä, etsitty tietoa eri lähteistä ja jos huomaat virheen jossain niin laita kommentti. korjaan havaitut virheet kunhan tarkistan asian ensin. Kartta: https://www.krigsbunkeren.no/#! Tietoa Norjan sota-ajan paikoista: https://www.kystfort.com/forum/viewto... Museo: https://digitaltmuseum.no