KONEIDEN KAPINA

© Katse Kaikkeuteen 2020 Tilaa ohjelman YouTube-kanava!    / katsekaikkeuteen   Seuraa ohjelmaa Facebookissa!   / katsekaikkeuteen   Seuraa ohjelmaa Instagramissa!   / katsekaikkeuteen   Ota yhteyttä kommenttien ja kysymysten kera! [email protected] KONEIDEN KAPINA Ihminen rakentaa robotin tekemään ihmisen työt. Ihminen kehittelee robottia älykkäämmäks, jotta se suoriutuu yhä useemmista askareista. Mutta lopulta robotti kehittyy ihmistä älykkäämmäks, tulee itsetietoiseksi ja kostaa kaikki orjavuotensa tappamalla ihmisen. Klassinen tarina. Mutta kuinka kaukana se on todellisuudesta? INTRO Teknologinen singulariteetti on termi, joka tarkottaa sitä hypoteettista tulevaisuuden kehityspistettä, jossa ihmisen luoma tekoäly on kehittyny ihmistä älykkäämmäks. Kaliforniassa pidettiin kesällä 2009 konferenssi, maailman johtavimpien tietotekniikan, tekoälyn ja robotiikan asiantuntijoiden kesken. Kun toimittaja esitti näille asiantuntijoille kysymyksen singulariteetin oletetusta tapahtumahetkestä, vastaus oli melko mielenkiintonen. Vastaukset vaihteli 20 vuodesta aina 1 000 vuoteen asti. Googlen tekninen johtaja Raymond Kurzweil anto jopa tarkan vuosiluvun 2029. Kun me tänä päivänä nähdään ympärillämme paljon älykästä teknologiaa ja kuinka nopeesti se kehittyy, moni on vakuuttunu siitä, että robotit pääsee niskan päälle jo parissa vuosikymmenessä, mutta eipäs nyt hätiköidä. ANDROIDIEN AJATUSTASO Japanilainen autotehtailija Honda on rakentanu ja ahkerasti päivittäny vuodesta 2 000 asti noin puolentoista metrin korkuista androidia, joka tunnetaan nimellä Asimo. Monet on varmasti nähny Asimon nettivideoissa tai televisiossa. Se on hyvin suosittu esiintyjä teknologiamessuilla, koska se on yks älykkäimmistä roboteista, joita ihminen on rakentanu. Se oli ensimmäinen, joka kykeni juokseen, käveleen portaita ja potkiin palloo niin kun ihminen. Asimon toiminnan seuraaminen herättää usein pahaenteisiä epäilyjä robotiikan tulevaisuudesta ja singulariteetin mahdollisuudesta. Mutta yhtä vartin esittelyä varten Asimoo ohjelmoidaan useita tunteja. Se ei tee mitään, mitä sen ohjelmoijat ei laita sitä kovalla vaivalla tekemään. Todellisuudessa, tietosuudeltaan Asimo on yhtä älykäs, kun torakka, kuuro, mykkä, sokee torakka. Se herättää pelkoo pelkästään siitä syystä, että se on rakennettu ihmisen muotoon ja ohjelmoitu jäljitteleen ihmismäisiä toimintoja. Ja tämä on syytä ottaa huomioon. MEKANIIKAN INHIMILLISTÄMINEN Nyt me eletään jo aikakautta, jossa robotit onnistuu kilpaileen shakissa ihmisiä vastaan, ja usein jopa voittaan, alan parhaimmatkin pelaajat. Nää robotit merkitsee muistiin kaikki siirrot ja niiden seuraukset, eli tietyllä tavalla opettaa itseään. Nää shakkirobotit saattaa kuulostaa puistattavilta, kun niille antaa oikeilla sanavalinnoilla ihmismäisiä piirteitä. Opettaa itseään kuulostaa siltä kun ne ajattelis. Kaikki näiden robottien siirrot eli toiminnot tallentuu niiden muistiin eli kovalevylle strategiana, eli koodina, josta mä en ymmärtäis tavuakaan. Robotit on työkaluja, joiden tarkotus on tehdä jokin työ ihmistä nopeemmin, turvallisemmin tai edullisemmin. Ne koneet, jotka kerää sadon on robotteja. Ne koneet, jotka rakentaa autot ja puhelimet on robotteja. Robotit mahdollistaa sairaaloissa tänä päivänä leikkauksia, jotka on ennen ollu hengenvaarallisia tai tyystin mahdottomia. Robotteja pidetään uhkana vasta, kun ne on rakennettu ihmisen muotoon. Mitäköhän se sanoo meidän todellisista peloista? KONEIDEN KAMMOKSUNTA Teknologinen singulariteetti ei oo mikään mahdottomuus. Vaikkakin siihen saattaa mennä vielä vuosisatoja, me saatetaan jossain kohtaa huomata, että tää torakan tasonen tekoäly on kehittyny yhtä älykkääks kun kissat ja koirat, jollon me voidaan kouluttaa ja kasvattaa sitä niin kun lemmikkiä, ehdollistaa se totteleen. Kun tekoäly saavuttaa simpanssin älykkyystason, se voi olla vaaraks. Koska simpanssi on tietonen itsestään, ympäristöstään ja sosiaalisista hierarkioista. Se voi päättää, että en teekään niinkun sä haluat vaan niinkun mä haluan. Sillon tai mielummin jo kauan ennen sitä, miksei me asennettais robotteihin sirua, joka sulkee ne heti kun se havaitsee komentosarjan, jota siihen ei oo ohjelmoitu. Eli kun robotti jotenkin satumaisesti herää tietosuuteen ja ajattelee että I’M ALIVE, tää siru sanois että NO YOU ARE NOT. Teknologisessa singulariteetissa on käsitteenä enemmän kyse ihmisten asenteista koneita kohtaan, kun koneiden luomista todellisista uhkista. Tästä hyvä esimerkki on eräät viime aikoina paljon puhetta herättäneet robotit, joista mä oon todella innoissani. Itsestään ajavat autot, jotka navigoi itestään ilman kuskia satelliittien avulla. Sä voisit tilata sellasen mobiilisovelluksella kotiovelles oikeeseen aikaan ja kun se on heittäny sut perille, se siirtyis palveleen muita saman sovelluksen käyttäjiä. Ei liikenneruuhkia, ei liikenneonnettomuuksia...