KUVASSA KUVAAJA: Martti Jämsä

Valokuvataiteilija Martti Jämsä tutustui lehtikuvan kautta valokuvaamiseen. Lehti oli Forssan Lehti. Ensin olikin läsnä kirjoittaminen ja Oriveden opiston kirjoittajalinja, sen jälkeen mukana tuli lehtityön kautta kuvaaminen. Hiljalleen kuvaamisesta tuli kuitenkin päänäyttämö kirjoittamisen jäädessä hieman sivummalle. Jämsä on itseoppinut valokuvaaja. Hän sai rippikoululahjaksi Nikkormatin. Se oli hänen ensimmäinen kameransa. Kuvia hän kehitteli seurakunnan kerhon tiloissa ja kotona oli pesukoneen päällä saksalainen suurennuskone - ruuvimeisselin avuin hän tarkensi. Martti sanoo että olosuhteet ja laitteet olivat aluksi hyvin askeettiset. Hiljalleen muodostui kuitenkin kiinnostuksen myötä metodi, jossa hän kävi intensiivisesti kaikki Forssan kirjaston valokuvalehdet läpi, luki Valokuva-lehteä, tilasi sveitsiläisen valokuvalehden ja tutustui valokuvaajaopiskelijoihin, joihin kuului mm. Taneli Eskola. Juuri Taneli Eskolalle Martti näytti usein kuviaan, ja haki mielipiteitä sekä näkemyksiä. Suuren arvon hän antaa myös kuvan katsomiselle: oppimisessa suuri salaisuus on kuvan seuraaminen. Martti sanoo että Arno Rafael Minkkisen kiteyttää sen hyvin - on hyvä omistaa tuoli, istua alas ja vain katsoa. Martti tunnetaan erityisesti analogiseen mustavalkokuvaan keskittyvästä tuotannostaan. Haastettelussa hänellä on mukanaan kaksi lempikaverusta objektiiveineen, Rolleiflex 6 x 6 1:3,5/75 mm sekä Fuji 6 x 9 1:3,5 90 mm. Rolleiflexin hän sai joskus vaihdossa sirkkeliin ja Kamera Storesta löytyi sopivasti kahva kympillä. Kolmas suosikkikamera on panoraamakamera Fuji Panorama G617. Vuodesta 1982 Jämsä on julkaissut lukuisia kirjoja sekä pitänyt yksityisnäyttelyitä ja ollut mukana ryhmänäyttelyissä. Lisäksi hänellä on portfolioita sekä kuvasalkkuja. Näyttelyt ja kirjat ovat hänelle mieluisimpia tapoja esittää kuvaa. Hän on myös opettanut mm. Kuvataideakatemiassa ja sanoo että opettaminen on yhteistyötä, jossa oppii itsekin valtavasti. Kuvaamisen metodiinkin liittyy hänellä vahvasti yhteistyö muiden kuva-alaan vihkiytyneiden ammattilaisten kanssa lopputuloksen aikaansaamiseksi. Hänen töitään on muun muassa Amos Rexin (Helsinki), Nykytaiteenmuseo Kiasman (Helsinki), Suomen valokuvataiteen museon (Helsinki), Wihurin rahaston (Rovaniemi) ja Saastamoisen säätiön (Espoo) kokoelmissa. Martti: -" Hyvä kuva innostaa. Eniten pidän pitkien projektien kuvista". -" Pidän kaiken yksinkertaisena. Käytän Ilfordin matskuja - sama kehite, sama kehiteaika". -" En mielelläni käytä jalustaa, mutta aina keltasuodinta". -" En ole tehnyt mitään fiktiivisiä harjoituksia, olen aina mennyt suoraan syvään päätyyn. Jos ei ole onnistunut, olen lähtenyt kuvaamaan uudelleen". " Kun ikää tulee, huomaan katselevani vanhoja negatiiveja ja nautin siitä että löydän niistä uusia kokonaisuuksia mutta en rajaa uudelleen". " Punk oli se mitä aluksi kuvattiin, muusikot on niin kuvauksellisia". " Samalla tavoin kuin muusikolla on erilaisia soittimia, ajattelen kuvaajallakin olevan kameroita. Kun projekti koittaa, tiedän tismalleen millä kameralla sen toteutan". " Liian tuotettu kuva näyttää minusta hieman tylsältä: enemmän rosoa!" Video on nauhoitettu Helsingissä Laterna Magicassa Kruununhaassa. Haastattelija ja toteuttajana Raita Jalander.