Kytäjä-Jukola 2010

Viisi kertaa Jukolan viestin voittaneen (v. 1993, 1997-98, 2000 ja 2003) Halden SK:n bloggaaja kirjoitti kilpailupäivän aamuna: ”Sana Jukola saa selkäpiin värisemään (myönteisessä mielessä). Se tuo mieleen suomalaisen kulttuurin (!), saunan, yösuunnistuksen, vaativan suunnistuksen, pummaamisetkin, hyvät järjestelyt eikä vähiten: parhaitten suunnistajien (suunnistustekniikan hallitsevien) joukkue voittaa.” Todellista värinää olikin tarjolla, sillä 62. Jukolan ja 33. Venlojen viesti käytiin vaativaksi tunnetussa Kytäjän maastossa Hyvinkäällä. Kilpailukeskus oli Kytäjän kartanon pelloilla ja suuri osa kilpailumaastoa oli sen metsää. Kilpailukeskuksen vieressä oli tälläkin kertaa luonnonsuojelualue, joten siitä johtuen K-pisteelle sai taas juosta viitoitusta satoja metrejä. Vaikea maasto, jossa notkot olivat tiheitä, mutta mäillä oli parempi näkyvyys, sisälsi myös jyrkkiä, joskaan ei valtavan suuria mäkiä, joilta irtomaarinteissäkin saattoi joutua laskemaan peffamäkeä alas päästäkseen. Muutamia niistä oli jopa viitoitettu siksakiksi. Maastopohja oli kuitenkin hyvää juosta. Vaikea maasto ei osanottajia pelottanut, vaan uudet ennätykset saavutettiin niin Venlojen kuin Jukolan viesteissäkin ja siten myös osallistujien yhteismäärässä. Tapahtumaan ilmoittautui 1106 Venla- ja 1555 Jukola-joukkuetta eli yhteensä ensi kerran yli 15000 kilpailijaa (15.309). Ulkomaisia osanottajia oli vähän edellisvuotta enemmän. Britit olivat todella innostuneet ja sieltä oli 8V+11J-joukkuetta (v. 2009 1+2 ). Pääasiallinen kasvu tuli kuitenkin ei-seurajoukkueista. Niitä oli Venloissa runsaat 200 ja Jukolassa yli 400. Muutamilla paikkakunnilla oli uusille kiinnostuneille järjestetty osanottoon valmistavia Jukola-kouluja ja Kaukametsäläiset oli tehnyt erityisen Ensikertalaisen Jukola-oppaan helpottamaan uusien harrastajien mukaan tuloa. Seurajoukkueittenkin määrä pysyi Mikkelin tasolla, sillä kuulu Kytäjän maasto houkutteli. Moni ikääntynyt halusi lopettaa Jukola-uransa kuulussa Kytäjän korvessa. Eikä maasto odotuksia pettänytkään. Se oli vaativa, radat hyvät ja kilpailun järjestelyt muutenkin erinomaiset. Ratojen noususummat olivat suurempia kuin viime vuosina, mutta eivät suinkaan ennätykselliset. Ensikertalaisetkin pitivät haasteista eivätkä pitäneet kisaa tai ratoja lainkaan liian vaikeina, vaan ”ensi vuonna uudelleen” oli yleinen lausuma. Järjestäjät sen sijaan jännittivät viimeiseen saakka mahdollista sadesäätä, koska keskus-, majoitus- ja paikoitusalueet olivat alavahkoilla pelloilla. Muistissa oli hyvin viereisessä maastossa ja 5 km:n päässä olleen kilpailukeskuksen olosuhteet vuoden 1981 kura-Jukolassa. Lauantain alkuillasta alkoikin tihkusade, mutta se lietti keskuspeltoa pinnasta vain pari senttiä loppuen vähän puolen yön jälkeen eikä aiheuttanut suurempaa ongelmaa eikä varajärjestelyihin tarvinnut turvautua (ks. kuvaa). Jukolan sanoma osoitettiin 100-vuotista toimintaansa juhlivalle Suomen Partioliikkeelle. Molemmat Kytäjä-Jukolan viestit televisioitiin suorina ensi kertaa YLEssä ja lähetykset olivat kuukauden nähtävinä internetissä Ylen Areenassa. Niinpä nekin, jotka itse olivat Kytäjällä, saattoivat kotioloissa rauhassa seurata, mitä maastossa ja kilpailupaikalla todella tapahtui. Mainio asia. Radiokin valvoi koko Jukolan yön. Ja nettilähetyksiä seurattiin kymmenissä maissa ympäri maailmaa. Kiitosterveisiä tuli mm. Indonesiasta, Tongalta ja Sierra Leonesta tavanomaisten suunnistusmaitten lisäksi. Jälkipeliin ja kotona seuraamiseen on nykyään monia mahdollisuuksia. Parillakymmenellä kärkijoukkueella, tai sellaiseksi povatulla, on GPS-lähettimet jokaisella osuudella. Kilpailijain reittejä voi seurata internetistä osin reaaliaikaisesti ja täysin jälkikäteen. Niistä ilmenee monia mielenkiintoisia asioita. Kaikki kilpailijat voivat piirtää reittinsä netissä reittihärveliin ja nämä piirrokset ovat kaikkien katseltavissa. Tänä vuonna ratamestarit lisäksi piirsivät netissä nähtäviksi kullekin osuudelle koejuoksuilla testatun ihannereitin ja hiukan hitaamman varman reitin. On mielenkiintoista todeta, ettei ainakaan kärkijoukkueista juuri kukaan vähänkään pidemmillä rastiväleillä keksinyt käyttää nopeinta vaihtoehtoa, ei tosin kulkenut sitä vähän hitaampaakaan. Tämän teettää kai lähinnä kilpailutilanne. GPS-seuranta osoittaa myös selvästi, että yksin kulkeneilla kärkijoukkueilla oli varsin erilaisia reitinvalintoja. Nuorille suunnistajille näihin reitteihin tutustuminen on mainio opinlähde. YouTubessa on useita amatöörien ottamia videoita. Sinne on taltioitu niin huippuhetkiä kuin GPS-seurannasta otettuja joittenkin tekemiä suuria virheitäkin. GPS on joskus armoton. Videoita on YouTubessa aiemmilta vuosiltakin.    • Jukola Relay 2021 Top5 Mistakes   Suunnistuksen merkittävin nettisivusto World of Orienteering ( https://www.worldofo.com/ ) järjesti äänestyksen vuoden parhaista radoista. Niiksi valittiin Ari Kattaisen Jukola-radat. Ne saivat yli kaksi kertaa niin paljon ääniä kuin seuraava.