Alkujuurilla: Suomen monet synnyt (Tieteen päivät 2023)

Tieteen päivät | 11.–15.1.2023 Helsingin yliopiston Porthaniassa ja Tiedekulmassa. Tutustu tapahtumaan osoitteessa www.tieteenpaivat.fi. Eurooppaa ravistelee 2020-luvulla voimakas, kaikkia yhteiskunnallisia tasoja ravisuttava muutos, jonka puitteissa kyseenalaistetaan ja muokataan sekä suurvaltojen että pienempien valtioiden välisiä suhteita. Tässä prosessissa historiaa on käytetty kritiikittömästi hyväksi omien toimien legitimoimiseksi. Myös valtioiden sisäiset, eri väestöryhmien väliset suhteet ovat nousseet, muun muassa työperäisen muuttoliikkeen ja sotapakolaisuuden vuoksi, uudenlaisen arvioinnin kohteeksi. Kriisiajat herättävät myös kysymään, jopa uusnationalistisessa hengessä, oman maan olemassaolon oikeutusta, sen kulttuurin, kielen ja historian tilaa ja tulevaisuutta. Session esitelmissä palataan Suomen ja suomalaisuuden peruskysymysten äärelle. Miten Suomea ja suomalaisuutta on sanoitettu, kuvitettu ja tulkittu eri historiallisina aikoina? Kuinka pitkä Suomen syntyhistoria onkaan? Suomalaisuutta ei ole minään historiallisena aikana rakennettu umpiossa, vaan vuorovaikutteisessa suhteessa muiden kulttuuripiirien kanssa. Miten se on näkynyt ennen ja miten se näkyy nykypäivässämme? Olemmeko sulkeutumassa vai avautumassa kansakuntana? Mitä Suomen alkua elämme nyt pitkän historian valossa? Puheenjohtaja: professori Maria Lähteenmäki (Itä-Suomen yliopisto) Professori Tuomas Heikkilä (Helsingin yliopisto): Legendan alku: Pyhä Henrik ja paha Lalli Professori Laura Kolbe (Helsingin yliopisto): Suomalaisen nationalismin synty Yliopistotutkija Tuomas Tepora (Tampereen yliopisto): Suomen uusi alku: Kuinka suomalainen yhteiskunta selvisi sisällissodasta?