Akateeminen Karjala-Seura osa 2: Yksi kieli, yksi mieli

Jos Suomi on juuri itsenäistynyt Venäjästä, niin miksi pääkaupunkia värittävät venäläisten hallitsijoiden patsaat ja muut vallanmerkit? Entä miksi Suomen valtionyliopistossa luennot pidetään ruotsiksi eikä suomeksi? Näitä kysymyksiä pohtii moni 1920-luvun nuori ylioppilas. He ovat erityisen kyllästyneitä suomenkielisiä syrjivään yliopistojärjestelmään, ja vaativat asiaan muutosta. Ylioppilaiden äänenkantajaksi ryhtyy Akateeminen Karjala-Seura, ja järjestöstä kasvaa vuosikymmenen aikana suomalaisen yliopistomaailman johtaja. Lähteet: Me tahdoimme suureksi Suomenmaan - Heikki Eskelinen AKS:n tie - Mikko Uola Kansalliskirjasto https://digi.kansalliskirjasto.fi/etu... Museovirasto https://museovirasto.finna.fi/ Ylioppilaslehden digiarkisto: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aik... Musiikki: Heavy Water - HOI4 OST Vöyrin marssi (Pianosävellys) -    • Video   Uraliin - A. Aimo Aihesanat: aks,akateeminen karjala-seura,suur-suomi,fennomania,aitosuomalaisuus,yliopistojen suomalaistaminen,aitosuomalaisuusliike,suomenmielisyys,snellman,aleksanteri i rintakuva tervaus,kansallismielisyys,kansallismielinen aktivismi,historia,historiaa suomeksi,elmo kaila,erkki räikkönen,itsenäisyyden liitto,yrjö ruutu,elias simojoki,ylioppilaslehti,aitosuomalainen,suomen heimo,ryssäviha,pirua ja ryssää vastaan,vihan veljet,helsingin yliopisto,yliopistolaki 1923,heimoaate