Käyn aina kohti kuolemaa, virsi 611

Jos pidät tuotannostani, tue sitä painamalla Kiitos-nappia videon alla tai kommenttikentässä – tukesi auttaa parempien tallennuslaitteiden hankinnassa ja virsien tuotannon jatkamisessa. 1. Käyn aina kohti kuolemaa, jos minne tieni kulkee. Se kerran minut saavuttaa ja hautaan minut sulkee. Yhdessä hetkessä voi matka päättyä. Maan riemu, murhe katoaa, käyn aina kohti kuolemaa. 2. Käyn aina kohti taivasta, kun Jeesukseeni uskon. Kuoleman yönkin tullessa saan nähdä aamuruskon. Autuas osani, kun, Jeesus, kanssasi pois synnin, kuolon laaksosta saan käydä kohti taivasta. Hans Adolf Brorson 1734. Ruots. 1765–67. Suom. Jacob Rochier 1836, Johan August Gottlieb Hymander 1875. Uud. Kauko Veikko Tamminen 1923. Virsikirjaan 1938. Uud. Niilo Rauhala 1984. | Sävelmä: Saksassa 1726.