Venäjän ilmatorjunta ampuu alas useita venäläisiä lentokoneita

💎 Erikoistarjous: jo 4.99$-hintaan! Pyydä 50% ALENNUS täyteen pääsyyn karttaan + eksklusiiviset strategiset päivitykset: https://www.rfunews.com/pricing Tässä videossa analysoidaan, miksi Venäjän ilmapuolustus ampuu jatkuvasti alas omia lentokoneitaan ja helikoptereitaan. Yksittäisiltä vaikuttaneet tapaukset ovat muodostaneet selvän toimintamallin, joka ulottuu taisteluhelikoptereista siviili-ilmailuun ja Venäjän suorituskykyisimpään sotilasilmailukalustoon. Omien alasampumisten lisääntyessä Venäjän ilmapuolustus on muuttamassa suojaamansa ilmatilan vaara-alueeksi omille lentojoukoilleen. Tämä kehityssuunta tuli näkyväksi maaliskuun alussa Rostovin alueella, kun Venäjän joukot pyrkivät torjumaan Ukrainan lennokki-iskua ja tuhosivatkin oman Mi-8-helikopterinsa, mikä vahvistettiin myöhemmin venäläisistä lähteistä. Vastaava tilanne toistui pian Moskovan alueella Kolomnassa, missä ilmapuolustusyksiköt luulivat siviilikäyttöistä potkurikonetta ukrainalaiseksi lennokiksi ja ampuivat sen alas laajentaen riskin siviili-ilmailuun. Toukokuussa venäläislähteet vahvistivat jälleen uuden Mi-8-helikopterin menetyksen oman tulituksen seurauksena, mikä johti miehistön kuolemaan. Tapaukset osoittavat, että Venäjän ilmapuolustus tuhoaa toistuvasti omaa kalustoa reagoidessaan paineen alaisena. Materiaaliset ja toiminnalliset menetykset ovat sitä raskaampia, koska Venäjä menettää lentokalustoa samanaikaisesti sekä Ukrainan toiminnan että oman ilmatorjuntansa vuoksi. Jokainen pudotettu kone kuluttaa rajallista miehistöresurssia, varaosakantaa ja huoltovolyymiä riippumatta siitä, kuka sen pudotti. Kansainväliset pakotteet estävät ulkomaisten komponenttien ja tuen saannin, eikä Venäjän oma teollisuus kykene korvaamaan menetyksiä. Tämän seurauksena jokainen oman ilmatorjunnan aiheuttama tuho vastaa vaikutukseltaan Ukrainan saavuttamaa taisteluvoittoa ja kuluttaa tarpeettomasti ilmapuolustusohjuksia. Kriisi heijastuu yhä selvemmin myös siviili-ilmailuun. Koska sotilas- ja siviilikaluston samanaikaiset menetykset kasvattavat huollon ja varaosien kysyntää, kotimaanreiteille riittää vähemmän resursseja. Kesäkuun puolivälissä tämä kuormitus näkyi Smartavia-lentoyhtiön Boeing 737-800 -matkustajakoneella, joka oli matkalla Sotšista Arkangeliin 189 matkustajaa mukanaan ja joutui tekemään hätälaskun Mustanmeren yllä ilmenneen teknisen vian vuoksi. Kesäkuun 26. päivänä siviilikäytössä ollut Mi-8-helikopteri teki rajun kovalaskun Krasnojarskin alueella viranomaisten ilmoittamatta selvää syytä, mikä osoittaa ilmailujärjestelmän häiriöiden laajenevan sotilassektorin ulkopuolelle. Ilmapuolustuksen ongelmat ja kasvavat menetykset koskettavat nyt myös Venäjän raskasta pommituslennostoa. Kesäkuun 16. päivänä pitkän kantaman strateginen Tu-22M3-pommikone syöksyi maahan Irkutskin alueella noustuaan Belajan lentotukikohdasta. Tämä menetys on strategisesti merkittävä, sillä Tu-22M3 kuuluu Venäjän ydinase- ja tavanomaisen pelotevaikutuksen runkoon, ja se edustaa vanhentuvaa neuvostoaikaista kalustoa, jota Venäjä ei kykene tuottamaan lisää. Kuvamateriaali onnettomuuspaikalta vahvisti koneen tuhoutuneen täysin maahansyöksyssä. Kokonaisuutena Venäjän ilmailujärjestelmä on ajautumassa kriisiin, jota on yhä vaikeampi hallita, sillä jokainen uusi menetys kuluttaa sotaa käyvää, pakotteiden ja omien virheiden rasittamaa laivastoa. Ukrainan lennokki-iskujen jatkuva paine pakottaa Venäjän ilmapuolustuksen tekemään hätäisiä ja puutteellisia tilannearvioita, mikä lisää omien koneiden alasampumisen riskiä entisestään. Kehityksen jatkuessa Venäjän ilmailuinfrastruktuuri ja sen taustalla oleva logistinen tukijärjestelmä uhkaavat murtua.