Webinaari yrityskehittäjille: Kuinka vastuullisuusraportointi vahvistaa pk-yritysten kilpailukykyä?

27.5.2026 toteutettu webinaarin aiheena oli, miten vastuullisuusraportointi voi vahvistaa pk-yritysten kilpailukykyä. Tilaisuus oli osa Jyväskylän ammattikorkeakoulun toteuttamaa ja Euroopan unionin osarahoittamaa VAHVA-hanketta, jonka tavoitteena on edistää pk-yritysten kestävää kasvua ja raportointivalmiuksia. Hanke on järjestänyt kaikkiaan 40 tietoiskua yhteistyössä yritysverkostojen, kuntien elinkeinotoimijoiden ja muiden yritysten sidosryhmien kanssa. Se on tarjonnut yrityskohtaista neuvontaa vastuullisuusraportoinnista ja muusta vastuullisuustyöstä. Hankkeen ytimen muodostivat 34 klinikkaa, joissa pureuduttiin johonkin vastuullisuusraportoinnin haasteeseen tai vastuullisuustiedoista viestimiseen. Vastuullisuus tarkoittaa yrityksen toiminnan vaikutuksia ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan. Se jakautuu kolmeen osa-alueeseen: ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan. Vastuullisuusraportointi on tapa kuvata nämä vaikutukset ja tehdä niistä näkyviä eri sidosryhmille. Vastuullisuusraportointi tuo pk-yrityksille monia konkreettisia hyötyjä: parantaa yrityksen kykyä toimia osana suurten yritysten toimitusketjuja sekä osallistua julkisiin hankintoihin; tukee riskienhallintaa ja pitkäjänteistä kehittämistä; yritys pystyy tunnistamaan paremmin ympäristöön, sääntelyyn ja maineeseen liittyviä riskejä sekä varautumaan niihin, houkuttelee ja sitouttaa osaavaa henkilöstöä; vahvistaa asiakasluottamusta ja yrityksen brändiä; sekä voi parantaa rahoituksen saatavuutta. EU:n ja Suomen sääntely vaikuttaa merkittävästi vastuullisuusraportointiin. Raportointivelvollisuus koskee jatkossa pääasiassa suuria yrityksiä, ja pk-yrityksille on kehitetty vapaaehtoinen VSME-standardi. Samalla tavoitteena on vähentää hallinnollista taakkaa ja estää liian vaativien raportointivelvoitteiden siirtyminen pienille yrityksille arvoketjujen kautta. Yritysten on kuitenkin edelleen seurattava sääntelyn kehittymistä, kuten kestävyysraportointi- ja yritysvastuudirektiivejä sekä metsäkatoasetusta. Vastuullisuusraportoinnin aloittaminen etenee vaiheittain. Ensin kartoitetaan yrityksen nykytila: mitä vaikutuksia toiminnalla on ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan. Seuraavaksi tunnistetaan olennaiset asiat eli teemat, jotka ovat tärkeimpiä yrityksen toiminnan ja sidosryhmien kannalta, hyödyntäen esimerkiksi standardeja ja erilaisia työkaluja. Tämän jälkeen yritys raportoi keskeiset tiedot ja viestii niistä avoimesti. Lopulta tavoitteena on kehittää liiketoimintaa vastuullisesti asettamalla tavoitteita ja seuraamalla niiden toteutumista. Kaksoisolennaisuus ohjaa yrityksiä tarkastelemaan kestävyysaiheita ulkoisesta ja sisäisestä näkökulmasta. Miten toimintaympäristön kestävyyskysymykset, kuten sääntelymuutokset, energian hinta, toimitusketjuihin liittyvät riskit, vaikuttavat yrityksen tulokseen, asemaan ja kehitykseen (outside-in). Minkälaisia riskejä ja mahdollisuuksia se tarjoaa? Miten yrityksen toiminta vaikuttaa ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan? Pk-yritykset voivat hyödyntää erilaisia maksuttomia ja maksullisia työkaluja. Esimerkiksi ESG Tool auttaa tunnistamaan ja priorisoimaan keskeisiä vastuullisuusteemoja sekä vertailemaan kehitystä eri vuosina. VSME-standardi tarjoaa selkeän viitekehyksen vapaaehtoiseen raportointiin. Se soveltuu erityisesti yrityksille, jotka toimivat vaativissa arvoketjuissa tai tarvitsevat vastuullisuustietoa esimerkiksi rahoitusta varten. Hiilijalanjälki kuvaa yrityksen toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Se lasketaan esimerkiksi energiankulutuksen, materiaalien ja kuljetusten perusteella. Luontojalanjälki puolestaan kuvaa toiminnan vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Siihen vaikuttavat esimerkiksi luonnonvarojen käyttö, maankäyttö ja saasteet. Luontokadon keskeisiä ajureita ovat maankäytön muutokset, luonnonvarojen käyttö, ilmastonmuutos, saastuminen ja vieraslajit. Vastuullisuusviestinnän keskeinen haaste on esittää monimutkainen tieto ymmärrettävästi ja luotettavasti. Viestinnässä tulee välttää liioittelua tai epäselviä ympäristöväitteitä. Hyvä viestintä perustuu faktoihin, on läpinäkyvää ja ottaa huomioon eri kohderyhmät. Generatiivinen tekoäly tuottaa käyttäjän pyynnön perusteella uutta sisältöä. Vastaukset perustuvat opittuihin malleihin ja todennäköisyyksiin, eivät varsinaiseen ymmärrykseen Tekoäly voi auttaa esimerkiksi tekstien luonnostelussa, jäsentämisessä ja tiivistämisessä. Se voi myös tuottaa kysymyksiä ja tarkistuslistoja raportoinnin tueksi. Tekoäly tukee asiantuntijatyötä, mutta ei poista tarvetta arvioinnille ja faktantarkistukselle. Vastuu sisällöstä säilyy ihmisellä. Jamk tarjoaa tulevaisuudessakin yrityksille koulutuksia, työpajoja ja klinikoita. Digivihreä koulutus -hanke toteuttaa koulutuskokonaisuuden vihreän siirtymän ja digitalisaation hyödyntämisestä yrityksissä. YmpyräKS-verkosto tarjoaa yrityksille tietoa, vertaistukea ja tapahtumia ympäristövastuullisuudesta. Jyväskylän ammattikorkeakoulu 29.5.2026