Jokivarren Salo

SALO VANHOISSA VALOKUVISSA 11.10.2014-18.1.2015 Salon taidemuseo Veturitallin ohjelmistossa on kuluvana syksynä omaa tuotantoa olevan 170 mustavalkoisen valokuvan suurnäyttely, aiheena oman kaupungin menneisyys. Näyttelyyn tekemiseen päädyttiin, koska taidemuseo havaitsi, että vanhaa salolaista kaupunkimiljöötä ja ihmiskuvausta on nähtävillä hyvin vähän. Näyttelyyn tuottamiseen Salon taidemuseo sai Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen. Journalistisen valokuvan ja valokuvataiteen esittämiselle taidemuseossa on Salossa jo perinteet. Entisajan lasinegatiiveista tuotetun valokuvanäyttelyn uskotaan houkuttavan nyt museoon taideyleisön lisäksi kulttuurihistoriasta kiinnostuneita sekä valokuvauksen harrastajia ja ammattilaisia. Näyttely on aikamatka muuttuvaan kaupunkikuvaan, sillä ajallisesti näyttely sisältää valokuvia 1880-luvulta 1950-luvulle. Vanhoista lasinegatiiveista kehitetyissä kuvissa on visuaalista lumoa. Jokainen aikakausi sisältää aivan omanlaisensa välineisiin ja ympäristöön sidotun tulkinnan. Lasinegatiivien kulta-ajat olivat 1900-luvun taitteen vuosikymmenissä, kunnes 1930-luvulta lähtien filmikuvaus alkoi yleistyä. Lasilevyillä varustetut palkkikamerat olivat kuitenkin yhä käytössä sotien jälkeisinä vuosikymmeninä niin Suomessa kuin muuallakin. Näyttelyn valmistamisen yhteydessä Salon taidemuseossa kartoitettiin ja digitoitiin kaksi tuhatta lasinegatiivia lähinnä Salo-Uskelan Seuran arkistosta, kaupungin omasta arkistosta sekä joistakin yksityiskokoelmista. Kuvia on myös Turun museokeskuksesta ja museovirastosta. Aineistosta valmistettiin näyttelyyn lisäksi kaksi videota, joissa käydään läpi salolaisen valokuvauksen sekä Salon keskustan ja jokivarren historiaa. Lisäksi näytetään Salon seutu -lyhytelokuvaa vuodelta 1961. Taidemuseo on tuottanut näyttelyyn myyntituotteita kuten vuosikalenteri 2015, postikortteja ja magneetteja. Osa vedoksista on jälleenmyynnissä. Esillä on myös vintage-kuvia, kuten visiittikortteja ja kabinettikuvia. Salolaisista entisajan valokuvaajista merkittävän uran Paula Axelsson-Martelin, joka perusti ateljeen Saloon vuonna 1904. Hänen valokuvaamonsa, Salon Uuden Valokuvaamon otoksia näyttelyssä on runsaasti. Martelinin kuviensa kautta avautuu maailma 1900-luvun kaupunkinäkymiin ja ihmisiin. Vanhin tunnettu salolainen valokuva on J.J. Reinbergin ottama kuva Salon torilta ennen kauppalan paloa 1887, joka myös on mukana näyttelyssä, samoin tuntemattomaksi jääneen valokuvaajan kuva kauppalan torista tulipalon savujen tuskin hälvettyä. Kuva on varhainen esimerkki tarpeesta manipuloida kuvaa, sillä siitä on tuotettu jopa kolme eri versiota pienin yksityiskohtien muutoksin.