Trauma perheen rikkojana
Vieraana Risto Lappeteläinen, psykologi sekä erityistason psykoterapeutti. Traumatisoituminen ei aina vaadi graaveja tapahtumia. Myös lapsen jääminen vaille vanhempien tukea ja emotionaalista lähellä oloa saa aikaan häpeän kokemusta, ajatusta siitä, että minä en ole minkään arvoinen. Kaikki, mitä olemme kokeneet on ikään kuin jäänyt meidän sisällemme, ytimeen, ja sieltä käsin ne edelleen vaikuttavat meissä. Arvokkainta, mitä asiakas tai potilas voi asiakassuhteessa on saada kokemus siitä, että hänet on kuultu ja nähty, hänen kanssaan on syntynyt yhteys. Se jo itsessään on usein parantavaa, että koetaan jonkun olevan viimeinkin samalla aaltopituudella. Työntekijän onkin syytä tutkia omaa defensiivisyyttään eli ahdistusherkkyyttään ja siitä aiheutuvia puolustusreaktioita. Traumaa kantava asiakas ei välttämättä kerro kipujaan tällaiselle työntekijälle – hän voi olla lapsuudestaan lähtien oppinut suojelemaan lähipiiriään ja muita omalta pahalta ololtaan. Näin torjunta ja jumittaminen siirtyy myös auttamistilanteeseen. Usein tämä johtuu auttajan ahdistusherkkyydestä, jonka emotionaalista traumaa kantava erittäin helposti aistii. Lapset voivat kokea saman perheen sisällä kasvamisen hyvin eri tavoilla. Sanotaankin, että perheen jokaisella lapsella on eri äiti ja isä – he kasvavat eri elämäntilanteissa olevien vanhempien hoidossa. Jollakulla sisaruksella voi olla paremmat olosuhteet ja eväät elämälle, vaikka kaikki kasvavat samassa perheessä. Siksi lapset myös kokevat perheen ilmapiirin ja olosuhteet hyvin erilaisilla tavoilla. Emotionaalinen trauma voi toimia ylisukupolvisena taakkana, joka rikkoo myös perheen sisäisiä suhteita. Meissä vaikuttaa siis eletty ja koettu. Jos joku on esimerkiksi käynyt läpi kipeän kriisin tietyn ikäisenä, voi oman lapsen kasvu samanikäiseksi synnyttää sanatonta pahaa oloa ja ahdistusta. Tällöin tarvitaan lempeää terapeuttista vierellä kulkemista. Paranemista voi toki tapahtua myös arjen ihmissuhteissa, tämä tulee aina muistaa. Silti juuri psykoterapeuttinen työskentely voi olla avain ehyempään huomiseen. Pirkko Siltala: TAAKKASIIRTYMÄ – Trauman siirto yli sukupolvienhttps://www.therapeia-saatio.fi/julka... Löydät meidät myös seuraavista palveluista: Traumainformoitu Toivo sivut https://traumainformoitu.fi Facebook / traumainformoitutoivo Traumainformoitu Toivo host: Aster Hedman. Jinkut: Beni

Tunnehaavojen paraneminen tukee nepsy-oireiden vähenemistä

Sukupolvien taakasta turvaksi - vieraana Aino Juusola, trauma- ja kriisiterapiaan erikoistunut ps...

Mielen moninaisuus ja sisäisen perheen systeemiteoria

Verkkoluento: Trauma ja dissosiaatio

Kehityksellinen trauma ja toivon löytyminen - vieraana Juha Klaavu

Luento: Kohti toipumista – miten trauma vaikuttaa ja miten siitä voi eheytyä

Stressistä turvaksi - vieraana Meri Lähteenoksa, erityispedagogi ja kouluttaja

Traumatietoinen lastensuojelu - Vieraana Nina Pyykkönen, erikoispsykologi PsL, yksilö- ja ryhmäps...

Mitä erityistä on traumaperäisessä dissosiaatiossa? Päivi Maaranen

Traumat: mistä trauma syntyy ja mikä auttaa jos kärsit traumoista?

Traumalla on tapana kätkeytyä! Ensitietoa lapsuuden haitallisista kokemuksista. (Disso ry)

Mitä tapahtuu, kun narsisti ikääntyy?

Sairas perhe ja sen jäljet | Terapiassa -podcast

Toivoa ja toipumista kiintymysssuhteen merkityksen ymmärtämisestä. Vieraana Sanna Isosävi

Lyhyt johdatus traumatietoisuuteen

Traumatisoituneen ydinuskomukset - Onko sisäinen puheesi armoton vai lempeä? (Disso ry)

Hauras itsetunto ja narsismi | Terapiassa -podcast

6 piirrettä, joista tunnistat traumatisoituneen ihmisen!

Lempeä Sisu ja Toivo parantavina voimina - vieraana Sisu-tohtori, ihana Emilia Elisabet Lahti

