Verjnuarmu kuuven sylen syvvyyessä

Verjnuarmu kuuven sylen syvvyyessä Muanpiällinen helevetti. Joukko synkkä taettaa matkoo kohti haatapaekkoo Neljä ukkoo arkkua ruahoo, kantaa tuakkoo paenavoo Ruoho jalakaen alla lakkoo, ku murhemielj´ juuret talloo Suapuu väki haavvan iäreen, on liejumuata jo puoljsiäreen Kuuvven sylen syvvyyvessä, mullan alla pimmeyvessä Tänne minut paeskattiin, arkku kiinni naalattiin Kuuvven sylen syvvyyvessä, verj´ pakenoo jo syvämmestä Alla synkän mustan taevaan maot reikijä arkkuun kaevaa Arkku muahan lasketaan ja lehet kuolleet lakastaan Kansj´ kiinni naalataan ja lukko vahva lukitaan Loppuu elo muanpiällinen, taeval lyhyt ja kivinen Paenuu ukko tyhjyteen, vittu kuuvven sylen syvvyyteen Roovan alla muan syli lämmin on Kuuvven sylen syvvyyvessä