Rajantakaiset kylämme, Koiviston kauppala ja maalaiskunta

Koiviston kauppalan ja maalaiskunnan muodostivat Viipurinlahteen työntyvä niemi, sekä sen edessä sijaitsevat Koivusaari, Piisaari ja Tiurinsaari. Vuoden 1721 jälkeen Koivistoon kuuluivat myös Seiskari ja Lavansaari. Seiskari erosi omaksi kunnaksi vuonna 1903 ja Lavansaari vuonna 1905. Koiviston kauppala sijaitsi maalaiskunnan keskellä ja kauppala perustettiin vuonna 1927. Kauppalan alueeseen kuuluivat silloinen Koiviston kirkonkylä ja Kortterlahden kylä. Koiviston naapurikuntia olivat ennen talvisotaa Johannes ja Kuolemajärvi, sekä Viipurinlahden takana sijainnut Säkkijärven kunta. Koiviston nimen etymologista on mainittu, että kunnan nimi olisi perua Koiviston ruotsinkielisestä Björkö -nimestä. Aikaisemmin ruotsinvallan aikaan aluetta kutsuttiin Björkö-nimellä. Se tarkoittanee tässä tapauksessa Koivusaarta. Björkö kuuluu skandinaaviseen Birka-nimistöön, jossa on oletuksena, että Björkö nimi perustuu myös kauppapaikkaan ja Koivisto oli tuolloin kaupankäynninkeskus. Koiviston maalaiskunnan pinta-ala oli 280 km2 ja kauppalan pinta-ala 23,3 km2. Koiviston maalaiskunnassa oli viljeltyä peltoa noin 4 200 ha. Neljäsosa viljelyksistä sijaitsivat Humaljoen varsilla ja Römpötissä. Toimeentulonsa koivistolaiset hankkivat pääosin maataloudesta, kalastuksesta ja teollisuudesta. Videossa olevat valokuvat olen muuttanut värikuviksi kuvankäsittelyohjelmilla. #Koivisto #Tiurinsaari #Koivusaari #Römpötti #Piisaari #Makslahti #Seiskari #Lavansaari #Humaljoki #Kuolemajärvi #johannes #viipuri #suomenlahti #Säkkijärvi #Karjalankannas #ilomantsi #Uusikirkko #Äyräpää #Heinjoki #