MÄÄRÄNPÄÄNÄ MARS

© Katse Kaikkeuteen 2021 Tilaa ohjelman YouTube-kanava!    / katsekaikkeuteen   Seuraa ohjelmaa Facebookissa!   / katsekaikkeuteen   Seuraa ohjelmaa Instagramissa!   / katsekaikkeuteen   Ota yhteyttä kommenttien ja kysymysten kera! [email protected] MÄÄRÄNPÄÄNÄ MARS Miehitetty Mars-lento on pelkkä ajan kysymys. Oikee rahotus olis saattanu saada meidät Marsiin jo aikoja sitten, mutta mitä kauemmin me odotetaan, sitä turvallisemmin ja edullisemmin me voidaan Marsiin kulkee. INTRO Yhdysvaltojen entinen presidentti J. F. Kennedy seiso vuonna 1961 kongressin edessä ja vakuutti valtionsa sitoutuun yhden yhteisen tavotteen täyttämiseen. Se tavote oli saada ihminen Kuuhun ja tuoda se takas ennen vuosikymmenyksen päättymistä. Vuonna 1969 Apollo 11 toteutti tän tavotteen, 8 vuotta päätöksen tekemisen jälkeen. Ensimmäisen onnistuneen kuulennon jälkeen ruvettiin samantien puhumaan miehitetystä lennosta Marsiin, joten minkä ihmeen tekosyyn verukkeella me ei vielä 50’kään vuoden jälkeen olla lennetty Marsiin? KIERTOAJON KESTO Miehitetyn Mars-lennon kaikki keskeisimmät ongelmat on kiteytettävissä kolmeen ongelma-alueeseen, kolmeen koohon, jotka on kesto, kommunikaatio ja kustannus. Tyypillisen ratamekaniikan mukaan lentomatka Marsiin kestää noin 260 vuorokautta, eli lähes 9 kuukautta. Paluumatka veis tietysti yhtä kauan ja koska Marsiin asti ei kannata lähtee vaan piipahtaakseen vaan tutkiakseen niin sielläkin menis päivä jos toinenkin. Kaikkiaan yhden Mars-lennon kesto olis siis noin 2 vuotta. Ja 2 kokonaista vuotta painottomuudessa on melkonen koettelemus ihmisen lihaksistolle ja luustolle. Ilman tauotonta treeniä astronautti olis Mars-lennon jälkeen ylikeitettyä spagettia Maahan palatessaan. Se valuis juhlallisen vastaanoton punasta mattoo pitkin kun mikäkin liejuryömijä. Mutta kesto ei oo ongelma pelkästään päihitettävän painottomuuden takia vaan sitäkin enemmän kaiken kosmisen säteilyn takia. Pelkästään yhden vuoden avaruuslennon aikana ehtii istua sellasen säteilysuihkun alla että kehon immuunijärjestelmä romuttuu ja syöpäsolut lisääntyy vahingollista vauhtia. Sen lisäks säteily vaikuttaa heikentävästi mukana kuljetettavan ruuan ravintoarvoihin, ensisijassa vitamiineihin. Tän takia meidän on kehiteltävä avaruusaluksiin ja avaruusasuihin sellasia säteilyltä suojaavia pintamateriaaleja, jotka olis edes himpun verran kevyempiä ja edullisempia kun esimerkiks lyijy. KEHNO KOMMUNIKAATIO Kaiken ihmistenvälisen yhteistyön tärkein tekijä on kommunikaatio. Kaikki ihmistenväliset ongelmat johtuu joko kommunikaation puutteesta, väärinkäytöstä tai virhetulkinnoista. Kaikkien avaruuslentojenkin onnistuminen on aina riippunu suuresti miehistön ja lennonjohdon välisestä kommunikoinnista. Sen ansiosta Apollo 11 saatiin onnistuneesti Kuuhun ja onnettomuuteen joutunu Apollo 13 onnistuneesti Maahan. Mutta Mars on vähän Kuuta kauempana. Kuu on pahimmillaan 400 000 kilometrin päässä. Marsiin on matkaa pahimmillaan 400 miljoonaa kilometriä. Kaikella sähkömagneettisella säteilyllä, kuten valolla ja radioaalloilla, kestää tällasen etäsyyden edestakaseen matkaan yli 40 minuuttia. Se ei saata kuulostaa kovin pitkältä ajalta kirjeenvaihtoon, mutta jos Mars-laskun aikana tulee lennonjohtoon ilmotus että jalkatilassa näkyy pientä kipinöintiä, mitäs tehdään, niin vastausviestin päästyä perille, miehistö on ollu jo puol tuntia kuolleena. KORKEA KUSTANNUS Avauurmatkailu on kallista lennon suunnasta tai matkan kestosta riippumatta. Eniten rahaa palaa ensimmäiseen askelmaan maanpinnan painovoimasta ulkoavaruuden painottomuuteen. Oikeen pakonopeuden saavuttamiseks tarvitaan tuhottomasti polttoainetta ja oikeenlaiset raketit sen polttamiseen. Mars-lennon kustannuksia lisää myös myös kaikki uus tekniikka ja materiaalit joita se vaatii. Koska Mars-lentoo valmisteltais todennäkösesti pitkään etukäteen Maan kiertoradalla, se vaatis lukemattomia eri rakettikuormia, joilla nostettais avaruuteen kasattavaks erikseen komentoalus, jarruraketit, kiihdytysraketit, polttoainesäiliöt, laskeutumismoduulit ja niin edelleen. George Bushin hallituksen suunnitelman SEI-hankkeen kustannusarvio oli noin 450 miljardia dollaria. Kun tää projekti lakkautettiin, pettyny avaruusinsinööri Robert Zubrin käynnisti oman Mars Direct -hankkeensa, jonka suunnitelmat laski kustannusarvion 30 miljardiin, hyödyntäen Marsin omia resursseja hapen, veden ja polttoaineen valmistamiseks. Kaikki muut hinta-arviot osuu usein näiden kahden välille. Siksipä ensimmäinen askel jokasen Mars-ohjelman käynnistämiseks on varainkeruu. Ja päällään seisovan päätäntävallan takia uudet hankkeet luottaa entistä enemmän yksityisiin ja kaupallisiin rahottajiin. Sponsoroinnin lisäks on puhuttu esimerkiks Mars-lennosta dokumentoitavan tosi-tv-ohjelman esitysoikeuksien myymisestä etukäteen kovalla rahalla. Ja siinä oliskin ohjelma joka saattais kerätä kasaan historiallisen laajan yleisön ympäri maailmaa...