Haddock - Irti

Biitti: Youtube räpit: Haddock hädintuskin miksailtu Lyrikat: juokse, helvetin kerberus kannoilla/ mustaa vettä, tuonelan rannoilla/. maisema pimee, oranssia hiekkaa/ neandertalien oravia sieppaa/. metsien väki löys luonnosta paikan/ käy riimuja läpi ollaa druidien mailla/. lapsi, susien seurassa kasvava/ keksitää tuli sampo o ahdilla vatsassa/. ¨pääl raskas päätön päämäärätön matka/ astraali ottanu heimosta hatkat/. tää chakrani hohtava oppimassa uutta/ vierailen vieraan tähden kuussa/. täten julistan omituisii/ tarinoita jotka ei jää energian muistiin/. aikanani ihminen aaltoja suitsii/ likaa, planeettamme imettynä kuiviin/. mutta mikä mä oon ketää täällä valistamaa/ nään valintoi oon syntyny valittamaan/. ei löydy must rohkeus ei karismakaan/ huudan mut hereille ravistakaa/. anna pelon jäädä ja päästä vaa irti/ sivellin ja pinta vai miekka ja kilpi/. kuolema on sielun tapa päästä täält karkuu/ syntymä on siirtymä uudestaa alkuu/. karma tai aika ei armoa anna/ sun oikeet kasvot o ton meikin alla/. ystävä itelles ymmärrystä salli/ ollaan tän telluksen laulavat vangit/. unelmien eläjä unesta herääjä/ uudellee nouseva kokemusten kerääjä/. sademetsät aavikot sateettomat/ painovoimat pyörittää planeettoja/. timantit ja kulta on arvottomii/ jos verrataa veteen, ruokaan , kotiin/. yhteyttä luontoo ei hirveesti enää/ jos uskoo atomeihi kivetki elää/. meil on tää piha ku ei tiedetä muusta/ jos pidetää meteliä joku voi kuulla/. ja varo mitä toivot ton äänen ku aikanaa/ jokin löytää avaruudesta ja meijät paikantaa/. mietinnän alle nää toimintatavat/ me oltais jo valmiita poimittavaks/. annetaan vaa telkkarin kasvattaa lapsia/ halutaan kallista kissan paskasta kahvia/. foliopääks leimataa ku sanon nyt tän tällee/ salaliittoteoriat enää ainoot mis o järkee/. puhumalla pehmeitä julistamas juttujaa/ tiet vieny roomaa, mä oon menos nukkumaa/. tervettä järkee, usko ei hullukaa/ pehmeissä huoneissa pehmeintä untuvaa/. väreistä tummuvaa kuihtuvaa maatani/ elvytetä ei enää vaik vettä kaatasin/. huuhtoisin suolat ja paikkaisin haavat/ mätää ydint peittämäs muoviset kaarnat/. usvaisee rantaani saapuvi lautturi/ enne aamuu kaatuvi kaikuupi lauluni/. äänitetyt ääneni, elämästä kaikuni/ hävittyä tuulee, muiston vaa kaipuusi/. jos sellast onkaa en toivoa saata/ haavoittuvaisuus ja menetyksen vaara/. on pelkoja ihmisen, lyön tähä sensuurin/ ongelmani suuri ylittävä universumin/. jonkilaist rajaa ollaa ylittämässä/ elämä on tässä ku ei pidemmäskää nähdä/. uskolla oikeutetaa aatteemme ja/ toistetaa modernisti atsteekkeja/. metsät on maan omii apteekkeja/ me ollaa avaruus bakteereja/. me kelluttaa siel mitä takana o taivaan/ mustat aukot vääristää aikaa/. painovoimat voimista suurimmat kysyy/ meikä planeetatko radal tuurilla pysyy/. kävelen näis pikkulaste tekemissä kengis/ arvostais jos uskois joka esineel on henki/. nä asiat voi tuntuu karheen sun nielussa/ meikät on vaa palasia yhteisest sielusta/. deja vu joskus oli tulevia menneetki/ incarnaatio ollaa tehty tää ennenki/. mandela efekti, maalline helvetti/ pitää muistaa se et paholainenki o enkeli/.